Syksyllä vuonna 2017 vietin kaksi kuukautta Nepalissa. Tuona aikana suoritin toisen joogaopettajakoulukseni, joka oli ensimmäinen kurssini Doron Hanochin kanssa.
Palasin tänään sattumalta vanhoihin päiväkirjateksteihin tuolta ajalta. Kirjoitin kurssin aikana siitä, miten jooga on auttanut minua omassa kasvussani ja miten haluan opettajana tukea muita löytämään tiensä saman tyyppisten oivallusten äärelle.
” Kysyimme tänään itseltämme, mikä on sinun dharmasi. Pyörittelin mielessäni asiaa mutta en saanut selkeää vastausta. Tiedän olevani lähempänä totuutta ja oikealla polulla, kaikki joogan ansiosta. Haluan jakaa muille sitä mitä itse olen saanut ja oppinut joogasta. Onnellisuutta, kiitollisuutta, nöyryyttä ja myötätuntoa. Voin hyvin ja paremmin kuin koskaan, olen oppinut hidastamaan ja pysähtymään, katsomaan ympärilleni. Nöyrtymään ja hyväksymään omaa ymmärtämättömyyttäni ja keskeneräisyyttäni. Hyväksymään ja ymmärtämään mitä haluan.”
On lohdullista palata näiden tekstien äärelle ja peilata itseään ikuisena oppilaana, joogina ja opettajana. Tuolloin olin toiminut opettajana vasta noin vuoden verran ja olin vasta löytämässä suuntaa siitä millainen opettaja haluan olla muille.
”Puhuimme tänään opettajan roolista ja kuinka siitä käsin voi toimia inspiraationa ja innoittajana monelle ihmiselle. Haluan olla inspiraatio. Haluan omalla toiminnallani olla esimerkki. Ennen kaikkea ensin on opittava pois välinpitämättömyydestä. Se mitä näet, se mikä mielestäsi vaatii toimintaa, tee se. Luo kannustava ja myötätuntoinen ilmapiiri tunneillesi. Ole liekki ja pidä ”tapas” (sisäinen tuli) mielessä.”
Seuraavaksi kirjoitan itselleni toiveita ja muistutuksia, ikään kuin kirjoittaisin omaa manifestiä siitä miksi haluan ohjata joogaa ja mihin sillä pyrin.
”Teen tätä koska uskon että jooga yhdistää ihmisiä myötätunnon ja ymmärryksen kautta. Jooga ei ole vain fyysistä ja oma itsensä kehittämistä, vaan oppimista myötäelämään, näkemään toiset ja itsensä suhteessa muihin. Jooga on poisoppimista tavoista, jotka eivät ole rakentavia ja meille hyödyllisiä. Poisoppimista asioista, jotka eivät vie meitä lähemmäs suurempaa oivallusta ja ymmärrystä. Jooga on vapautumista meitä rajoittavista asioista; tunteista, ajatuksista, teoista ja kaikesta siitä miten mieli ohjaa valintojamme ja tekemisiämme.
Tekstin loppuosa tiivistää kaiken tavalla, josta olen edelleen samaa mieltä. Mielessäni tunnen lämpöä tuota kolme vuotta nuorempaa Annia kohtaan, suljen hänet sydämeeni ja kiitän itseäni siitä että kirjoitin nämä asiat tuolloin ylös.
”Meidän on opittava hallitsemaan mielemme, opittava tunnistamaan sen liikkeet ja ailahtelut, jotka usein määrittävät ja rajoittavat ymmärrystämme siitä keitä me olemme, mitä haluamme ja mihin toiminnallamme pyrimme. Jooga on poisoppimista itsekkäistä ja egokeskeisistä ajatuksista ja toiminnoista. Jooga on rakkautta ilman ehtoja. Jooga on vapautumista. Kaikkeen tähän tarvitaan nöyryyttä, kiitollisuutta, myötätuntoa, hengittämistä, pysähtymistä, asioiden näkemistä ja ymmärtämistä ilman leimaamista tai kiintymistä. Tekemättä mitään oletuksia siitä miten olemme oppineet asioiden olevan.
Harjoittele. ”Practice and it’s all coming” niin kuin Pattabi Jois sanoi.”
7.9.2017
